Tuhat kuvaa on enemmän, kausi 2014

Vielä olisi tarjolla yksi koonti menneestä kaudesta. Koska kukaan ei jaksa enään moisia lukea, niin laitan kuvin.

Suunnistajan vuosi alkaa
Marraskuusta: Uusi valmentaja Juha Taini. Laaditaan suuntalinjat. Aloitetaan harjoittelu. Minä kuuntelen, luotan ja tottelen.

Monologi menossa. Kuva:SSL.

Joulukuu: Nielurisaleikkaus. Kaksi viikkoa täyslepoa, kipua, kipulääkkeitä, soseita, jäätelöä.

Viikko leikkauksesta. Uudet kidukset muotoutumaisillaan.

Tammikuu: Etelä-Afrikka, Dullstroom, korkeanpaikan leiri. Paljon perustreeniä. Hyvää seuraa, aurinkoa, pihvejä. Vimosen päälle olosuhteet. Aijjaij.

Helmikuu: Hallikausi. Liikuntamylly, eläintarhan juoksusuora, Esport Areena.

Liikuntapylly.

Maalis/huhtikuu: Turkissa Maailman Cupin ensimmäinen osakilpailu. Otin turkkiin isosti. Kisoista suoraan Portugaliin maajoukkueen harjoituskeskukseen, jossa aina huhtikuun EM-kisoihin asti. Vuoden kovin harjoitusjakso. Pieni kevennys ennen EM-kisoja. EM-kisoissa keskimatkalla Marikan kanssa jaettu sija 21., pitkä matka sija 10, ja viestissä aloituksesta vaihtoon toisena, loppusija 9.

EM-pitkä matka (10.). Askelkontaktin pituus viittaa loppumatkaan. Kuva: SSL

Toukokuu: Tiomilassa 5. sija! Kotimaisen kisakauden avaus, SM-keskimatkalla 4., Italiassa MM-leireilyä.

10-MILA (5.)

SM-keskimatka (4.). Kuva: outiojanen.blogspot.com

Kesäkuu: Venlojen viestissä 4. sija, Norjan Maailman Cupissa keskimatkalla 6., pitkällä 8.! Hienoja kisoja, hyviä suorituksia! Valituksi MM-kisoihin Italiaan. Loppukuukausi erittäin onnistunutta harjoittelua kohti MM-kisoja.

Venlojen viesti (4.).

MC Kongsberg, keskimatka (6.).

Heinäkuu: MM-kisat. Kuumetauti iski juuri ennen kisoja. Tyypillistä. Sprinttiviesti jäi juoksematta, pitkälle matkalle lähdin hieman epävarmana terveystilanteesta. Hyvä 9. sija, joka täytti tavoitteet, mutta jätti myös jossiteltavaa. Viestissä nähtiinkin kauden ehdottomasti surkein suoritus. Pilasin. Harmitti eniten. Lomailua Italiassa kisojen päälle ja Oulussa pari viikkoa.

MM-pitkä (9.). Kuva: SSL

MM-viesti. Voihan itku.

Italiassa lomailua MM-kisojen jälkeen.

Elokuu: Treenasin, koska huvitti. Yhteistreenejä ystävien kanssa. Huippuliigan osakilpailun voitto Turussa, Esijukolan voitto ja Huippuliigan voitto. Vietin kesää.

Huippuliigan voitto. Kuva:SSL

Syyskuu: Opetusharjoittelu, Viikin norssi, 2B-luokka. Elämäni ehdottomasti rankin opiskelujakso. SM-kisoja opetusharjoittelun lomassa, lenkkejä aamulla 06:30 tai illalla 20:30. SM-pitkurilla munaus, SM-sprintistä hopeaa vain sekunnin aikaerolla mestaruudesta. SM-viestistä kultaa!

SM-sprintti (2.), ensimmäinen henkilökohtainen SM-mitali pääsarjassa.

Kisan jälkeiset spekuloinnit valmentajan kanssa.

SM-viesti

Lokakuu: Viikon tauti, SM-erikoispitkä (4.), kunniavieraita Oulusta. Raatojuoksu.

Osku (vege vasemmalla), vieraat ja minä (pelottavin oikealla).

= plussalle jäi.


-Sofia

Terkkuja riittävän kaukaa!

Oli paikallaan pieni breikki ja loma. Kuuppa täyttyy kun jotakin tulee liikaa. Tässä tapauksessa alkoi olemaan tilanne niin. Ei pysty ammentamaan uutta oikein mihinkään juttuun, jos energiat on vähissä, into kaivautunut hiukan syvemmälle ihon alle, motukkamittari treeninkin suhteen vain niukasti plussan puolella. Kuukauden ajan piinannut jalkaterävammakin alkoi jo pienesti ottamaan päähän, samoin v-juoksu (v###tusjuoksu, tunnetaan myös vesijuoksuna...) ja muut korvaavat harjoitteet. Kaukoidän reissu piristiäisi mukavasti alkavaa kaamosta ja kylmyyttä.

Täällä sitä nyt sitten ladataan akkuja aurinkokennot kuumana vielä yhden päivän ajan. Jalka parani ehkä kolmannen lämpöpäivän ja kahden thaimummon jälkeen:) Sen jälkeen on ollut oikein mukava startata juoksukausi lyhyissä pöksyissä ja topissa. Tosin treenit on rajoittuneet lyhyeen kuumuuden ja toimettomuuden takia, jotka olivat kuitenkin ne reissun kaksi pääasiaa.

Kiva oli kuitenkin sykettä muutama pykälä nostaa jollakin tavalla. Laatu tarkoitti tällä reissulla nautinnon maksimoimista. Adrenaliineja ja endorfiinejä löytyi juoksulenkiltä varpasillaan vesirajassa, juoksulenkiltä kuunvalossa, akvaariokalojen seassa snorkkeloinnista, vasemmanpuolisessa liikenteessä kolmikaistatiellä ruuhka-aikaan ensimmäistä kertaa ever mopolla ajamisesta, ensimmäisestä laitesukelluksestani, 1237 rappusen kiipeämisestä ja varsinkin alastulosta trooppisessa ukkosmyrkyssä, hot-thai-joggingista (=juoksuaskeleiden ottaminen päiväsaikaan), hotellin punttikselta japskin kans kilpaa juoksumatolla juoksusta ja muista jutuista jotka nyt tästä unohdan. Liikaa ei millekään ”treenille” ollut aikaa, kun toimettomuus vei niin hyvin aikaa. Onnistuin siihen sulauttamaan: kirjat, hieronnat, uimisen, aurinkotuolin, hiekkarannat, syömisen, venematkat, erilaisten vekottimien vuokraamisen, nähtävyyksien katselun, maailman ihmettelyn... Olen iloinen, että urheilija ja työläinen pystyi nämä priorisoimaan kahden viikon ajan:).

Uskon kuitenkin, että aika mukavaan alkuun pääsin myös juoksuharjoittelun suhteen. Tästä on taas kiva startata kunnolla treenikautta pitkien kalsareiden kera...perskule. :)

Tule hyvä kausi, älä tule paha kausi

Kuluneella viikolla suunnistusblogissa jos toisessakin on ynnäilty viime kauden harjoittelua ja esitelty tulevaisuuden suunnitelmia. Itselläni harjoituspäiväkirjan täyttymisaste on suoraan verrannollinen reenien kulkuun, joten heinäkuun alun jälkeen merkintöjä ei varsinaisesti ole tullut pedantilla tarkkuudella. Analyysiä ei siis ole tulossa, sillä mennyt kausi on arkistoitu ja sen nihkeydet ja pettymykset on deletoitu kovalevyltäni. Heinin blogin avaustekstissä mainitsemat kohokohdat olen toki säilönyt, mutta ne voi tarkastaa edellisestä kirjoitelmasta.


Marraskuun alussa lähtökohdat ensi kauteen ovat mainiot; jalat ovat suurin piirtein ehjät ja kroppakin on alkanut taas toimia ennakoitavasti. Tulevaisuus näyttää niin  valoisalta, että melkein häikäisee (kuten aina harjoituskauden alussa). Suunnitelmat ovat niin suuria, että en tiedä mihin ne kaikki tämänhetkisessä 45:n neliön kimppakämpässäni säilöisin, puhumattakaan niiden mahduttamisesta harjoitusohjelmaan. Varsinkin, kun yksi suunnitelmista on lapion pitäminen visusti varastossa ja sen myötä jokavuotisesta rakkaasta montunkaiveluharrastuksesta luopuminen. Tänä vuonna aion lepäillä rauhassa aina kun väsymys alkaa hiipiä kroppaan. Tai jollen jo silloin, niin viimeistään sitten kun juoksuaskellus alkaa olla pelkkää hiipimistä.


Koska mulla melko usein realisoituneena riskinä on reenaamisen lipsahtaminen harjoittelun päätarkoitukseksi, on hyvä että ihan koko talvi ei mene reenatessa, vaan välillä pääsee kilpailuihinkin. Pysyy paremmin mielessä, minkä takia tässä itseäni juoksutan.


"Ens kauel" -fraasia taas tälläkin kaudella ahkerasti viljelleenä on mukavaa että tulevan kauden ensi hedelmiä voi päästä poimimaan jo kahden kuukauden kuluttua maailmancupin avauksesta Tasmaniassa. Tosin satokauden ei tarvitse olla runsaimmillaan vielä tammikuussa, sillä elonkorjuu on tietenkin kohdistettu elokuulle. Isompia ja pienempiä väliportaita on aseteltu matkan varrelle ja toivoa sopii, että ne pysyvätkin sopivina askelmina eivätkä muutu matkantekoa hidastaviksi tai peräti ylipääsemättömiksi esteiksi.


-Marika.


 

Sain kunnian olla ensimmäinen kirjoittaja uudistetussa blogissamme. Kausi 2014 oli eSKottarien tähän asti paras ja sitä on mukava muistella näin syksyn ylimenokauden aikaan. Onnistuimme ensimmäistä kertaa tähän astisen historiamme aikana saamaan jokaiseen suurviestiin jalkeille parhaan mahdollisen kokoonpanon ja ennen kaikkea, suoriuiduimme kaikissa viesteissä, joka osuudella, omalla tasollamme. Tuloksena Tiomilan 5. sija, Venlojen viestin 4. sija, esi-Jukolan voitto ja SM-viestin voitto! Tästä on mukava ponnistaa ensi kauteen.

Nyt vietetäänkin sitä aikaa vuodesta jolloin kuuluu summata kulunut kausi ja tehdä suunnitelmia seuraava varten. Pidimme eSKottarien kanssa reilu viikko sitten yhteisen "Kauden 2014 kaato ja kauden 2015 Infoleirin" Espoon Nuuksiossa. Ytimekkään vuorokauden aikana muistelimme kulunutta kautta ja hioimme suunnitelmia tulevalle vuodelle. Keskustelimme kaikesta maan ja taivaan välillä, niinkuin aina. Puheenaiheet eivät jääneet kesken, pikemminkin aika oli se rajoittava tekijä. Kerkesimme me pari yhteistä treeniäkin heittää, vaikka se ei ollut nyt päätavoite.

Tässä piileekin omasta mielestäni suurin voimavaramme joukkueena. Tyttöjen kanssa vietetty aika on urheilun lisäksi paljon muuta. Se on ystävyyttä, tukea, kannustusta, arjesta irrottautumista, ajatusten vaihtoa. Ei ole aihetta josta ei voisi keskustella, ei kysymystä jota ei voisi esittää. Minulta kysyttiin taannoin mitkä olisivat kriteerini mahdollisessa seuranvaihdossa. En keksinyt mitään niin hyvää kriteeriä joka vetäisi vertoja tälle yhteishengelle joka meidän joukkueessa on kypsynyt.

Ensi kaudelle on jälleen tiedossa uusia haasteita ja mielenkiintoisia vaiheita. Kaikilla meillä on myös henkilökohtaisia tavoitteita ja omia kuvioita, joita tässä blogissakin varmasti tulee esille. Tulemme kirjoittelemaan tänne kuulumisiamme, ajatuksia ja arjen oivalluksia, jotta kiinnostuneet voivat seurata joukkueemme kauden kulkua. Ryhmämme tulee ensi kaudella olemaan taas vuoden kokeneempi, toivottavasti pykälän kovempi, hieman uudistunut, mutta ennen kaikkea se kivin Joukkue, jossa haluan juosta. /Heini