keskiviikko 19. elokuuta 2015

Kesän hiljaiseloa

Hiljaiselo ei ole huono elo. Vai voiko noin sanoa?

Jukolasta on jo vierähtänyt tovi jos toinenkin. Ei voi sanoa, että kesä meni tässä välissä sillä nythän kesäkelit vasta ovat alkaneet! Mutta ainakin kesäloma on vietetty ja paljon on eSKottaret-blogin hiljaselon aikana tapahtunut. Kesän tapahtumista päivitetään varmasti vielä kuulumiset syysiltojen hämärtyessä. Tässä omalta osaltani vähän kesän kuulumisia.

Jukolan jälkeen seuraava tavoitteeni oli Kainuun rastiviikko ja sen kokonaiskilpailu. Olin päässyt ihan kohtuulliseen kuntoon ja odotin itseltäni kerrankin tasaisen hyvää rastiviikkoa. Kalenterissani luki myös tuolloin heinäkuun alusta 3 viikkoa eteenpäin "kesäloma". No, tottahan siinä pari päivää ennen lomalle jäämistä kurkkua alkoi karhentamaan ja olo oli nuutunut. Kesäflunssa sieltä puski päälle ja vaikka kuinka optimisti yritin olla jouduin antautumaan taudille ja vietinkin KRV ensimmäiset kisapäivät sängynpohjalla. Viikko sairastamista ja parantelua ja torstaina pääsin avaamaan rastiviikkoni pitkän matkan katsastuskisalla. Yllättävän hyvin jaksoin taudista huolimatta painaa ja suunnistaa ja kisassa oli monta hyvää hetkeä. Osallistuin myös perjantain viimeiseen osakilpailuun, takaa-ajoon, todellisesta takaa-ajajan lähtökohdasta. Vaikka ei minkäänlaisia sijoituspaineita ollut, pummi puhutteli jo alkumatkasta, mutta mukava oli päästä suunnistamaan.

Kun muut kisasivat KRV:llä, minä kävin kalassa kun olin toipunut. Tarttuipa virveliin hauki!

Kainuusta loma jatkui karavaanin kyydissä Pyhätunturin kautta pohjois-Norjan Lakselviin, Altaan ja Lyngeniin. Reilu viikko vietettiin Mandin, Jarskin ja Juhan kanssa matkailuautoelämää ja ihasteltiin komeita maisemia ja maukkaita maastoja. On se ihme kuinka noin lähellä on noin mahtavia ja Suomesta poikkeavia maisemia! Muutama kuva alla.
Lyngenin valloitus

Ei siellä huipullu juurikaan tuullut.

Vielä saatoin viikon viettää myös mökkeillen Kokkolassa ennenkuin oli välityöviikon aika. Jos oli Norjassa ollut mäkeä reiskan rasitteeksi, niin Kokkolassa oli sitten sitä kuuluisaa pursua ja varpua. Kävin koejuoksemassa FSOM pitkän matkan rataa ja olin kyllä heittää nastarit naulaan epätoivosta sen jälkeen. Ehkä sitä nuorempana ei vain osannut vielä verrata varvikossa etenemisen tunnetta avokalliolla kiitämiseen. Näin jälkeenpäin ajateltuna kuitenkin hyvä treeni niin kropalle kuin kopalle!
Ilta-aurinkoa mökin rannalla.

FSOM långdistans alku. Kannattaa käydä kokemassa!

Pidinpä sitten vielä vähän irrallaan näistä ensimmäisistä kolmesta yhden lomaviikon, koska halusin ajoittaa sen muuttoomme uudelle paikkakunnalle. Heinäkuun viimeinen päivä oli pitkä ja hermoja raastava koettelemus, mutta kiitos mahtavien apureiden, selvisimme siitä hengissä ja kimpsut ja kampsut saatiin muutettua pääkaupungista Suomen Chigagoon, Lahteen. Moni voisi sanoa, että loma muuton yhteydessä on hukkaan heitettyä aikaa, mutta siitä olen täysin eri mieltä. Viimeinen lomaviikkoni oli Aivan Mahtava ja se kruunasi kyllä koko tämän vuoden kesälomani. Sain puuhastella uudessa kodissamme ja tutustua uusiin lenkkipolkuihini ja lähiympäristööni, uida, ottaa jopa vähän aurinkoa (joka siihen asti kesällä oli ollut viileää puuhaa!), ja levätä ja myös kisata pitkän tauon jälkeen.
Salpausselän saldoa.
Nyt on arki koittanut ja tähtäimessä ovat jo syksyn SM mittelöt. Uusi koti ja treeniympäristö ovat tuoneet sopivasti lisämotivaatiota treeneihin ja meno maistuu tällä hetkellä hyvältä kaikin puolin. 15 SM mitalia on vielä jaossa tällä kaudella. Yksi maistuisi kyllä kauden kruunuksi minullekin.

Heini

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti