Alicanten leirin tilinpäätös

Jälleen on yksi leiri saatu harkkapäiväkirjan kansiin. Tällä kertaa maastoa kulutettiin kolmen viikon ajan maajoukkueen kanssa Espanjan Auringon alla Alicantessa, joka tarjoilee hyvät olosuhteet suunnistajalle monipuoliseen talviharjoitteluun. Alicanten lähimaastot ovat monipuoliset, kelit ovat näihin aikoihin keskimäärin hyvät, lentoyhteydet toimivat ja elintaso on edullinen. Siihen vielä hyvä seura, niin kaikki on kohillaan.

Osaltani leiri oli kaksijakoinen. Alun erittäin yllättävän ja erikoisen polvikivun vuoksi ensimmäinen puolisko oli hieman rämpimistä: pystyin juoksemaan, mutta ainoastaan kangasmaastoissa, joten suunnistukset mäkisissä maastoissa jäivät välistä. Mieli oli pahana, kun ajattelin ettei hommasta tule enää mitään. Katselin jo paluulentoja takaisin kotiin mököttämään. Onneksi ihmemies MacTonder lonksautti lonkkani paikoilleen ja polvikipu hävisi sen siliän tien. Loppuleirin jalat suostuivat yhteistyöhön, treenata sai just niin kuin halusikin, mieli oli parempi ja aurinkokin tuntui paistavan kirkkaammin.

Maajoukkueen valmennusjohto oli laatinut hieman aiemmasta poikkevan treeniohjelman. Muutamina päivinä suunnistettiin kolmeenkin otteeseen, joista viimeinen lamppu päässä. Itsekin asetin lampun päähän leirin aikana jopa seitsemän kertaa. Helpohkot kangasmaastot saivat pimeydestä sopivasti lisää vaativuutta, ja yötreenit toimivatkin tehollisesti kevyinä taitoharjoituksina.

Loppuleiristä matkailtiin maastojen perässä pariksi yöksi kohti sisämaata Granadaan. Reissun ohjelma oli rankka, melkein jopa härski. Siksi ihmettelenkin, kun sanotaan, että urheilu lisää yöunen tarvetta. Meikäläinen oli ainakin öisin sitä pirteämpi, mitä lähemmäksi kotimatka tuli.

Pitkän matkan treeni Coto Maravillasissa. Maasto sama, jossa juostiin viime vuonna Maailman Cupin osakilpailu. Hieno maasto, keli ja rata. Sain valtavat rakot päkiöiden alle.

Kevyen päivän huvituksena oli reissun tärkein startti. Voitin ajokortittomien sarjan ylivoimaisesti. Kelpaa lesoilla. 

Takaa-ajot käynnissä. Maajoukkueleirien yksi parhaista mahdollisuuksista on se, kun pääsee otattamaan parhaita vastaan. Palaute on välitön.

Nyt olen kaksi päivää kotona pessyt pyykkiä, käynyt koulussa ja parhaani mukaan palautellut. Seuraava reissu häämöttääkin jo viikon päässä, jolloin lähdettään Pohjantähden köörin kanssa ensin Tanskaan Danish Springiin ja sieltä suoraan Göteborgiin mönkimään varvikkoon. Sitähän on siellä kainaloon saakka.

-söhääjä