Euromeeting

Jälleen on saatu puolivuotinen suunnistuskausi päätökseen. SM-pitkien aikaan sain kuulla, että pääsen vetämään suomikamoissa vielä syyskuussa Viron Euromeetingissä. Mukavaahan se oli päästä isoihin kisoihin vielä kauden päätteeksi ja olin tosi mielissäni reissusta. Euromeetingin kolme kilpailua olivat myös ensimmäiset kansainväliset starttini naisten sarjassa.

Matkustukset Otepäähän sujuivat melko kivuttomasti ja torstai-illan verkkalenkillä oli yllättävän hyvä kulku. Jostain syystä vire kuitenkin katosi seuraavan päivän sprinttiin mennessä. Rata oli aika helppo ja paljon oli pätkiä, joissa olisi voinut laukata menemään. Jalkani kykenivät kuitenkin vain raastoraviin ja eroa kärkeen kertyi reilusti. Kauhulla odotin, että mitenköhän käy lauantain kymmenen kilometrin viidakkosuunnistuksessa.

Kisassa kävikin ilmi, että olin saanut maastosta väärän kuvan mallisuunnistuksessa. Suot olivat hyvin juostavia ja puskatkin vain paikoitellen hankalia. Juoksu tuntui hyvältä ja suunnistuskin sujui mallikkaasti puoleenväliin asti. Loppuradalla oli havaittavissa pakenemis- ja saalistussuunnistusta eteeni lähteneen kilpasiskon kanssa ja hölmöilyihin tuhrautui kolmisen minuuttia. Silti täytyy myöntää, että kivaa oli!

Keskimatkan kilpailu lähti huonosti käyntiin, kun virheitä tuli kolmelle ensimmäiselle lipulle. Sain homman haltuun siitä eteenpäin, mutta kuitenkin useammalla välillä oli suunnan kanssa seilaamista ja sen seurauksena turhaa kaartelua rastille. Maasto oli kuitenkin hienoa ja mukava reissu oli täydellinen päätös kaudelle! Nyt vuorossa on muutaman viikon siirtymäkausi, jota lähden viettelemään torstaina Välimeren lämpöön.

-Anna